Historiaa

Kainuun Voima Oy — Suomen ensimmäinen kunnan ja yksityisen suurteollisuuslaitoksen yhdessä perustama voimayhtiö

Kajaani on maakunnan pääkaupunki, joka perustettiin vuonna 1651 keskelle laajoja erämaita. Kaupunki on kehittynyt nykyaikaiseksi teollisuuskaupungiksi, jossa on asukkaita noin 37 000. Yksi merkittävimpiä energian käyttökeskittymiä Kajaanissa on Tihisenniemen teollisuusalue, missä sijaitsee Renforsin Rannan yritysalue ja saha. Prosessilämpöä on mahdollisuus tuottaa noin 75 MW:n tehoon asti. Paperitehdas oli tuottanut energiaa 1950- ja 1960-luvulla valmistuneessa höyryvoimalaitoksessa. 1990-luvun puolivälissä yhtiön suunnitelmissa oli uusia käyttöikänsä loppua lähestyvää laitosta.

Sähköä osakkaille

Kajaanin kaukolämpötehon tarve huippupakkasilla ylittää 120 MW. Kaupungin omien kaukolämpölaitoksien uusimistarve ajoittui samaan ajankohtaan paperitehtaan tarpeiden kanssa. Perusteellisten selvittelyjen jälkeen päädyttiin Kajaanin kaupungin ja Kajaani Oy:n (nykyisin UPM) puoliksi omistaman yhteisvoimalaitoksen rakentamiseen. Kainuun Voima Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin 26.6.1986. Kainuun Voima Oy:n höyryvoimalaitos rakennettiin vuosina 1987-89 Tihisenniemen teollisuusalueelle ja se otettiin kaupalliseen käyttöön 1.11.1989. Kajaanin kaupunki vuokrasi vuonna 1994 osuutensa yhtiöstä Kainuun Sähkö Oy:lle (nykyisin Loiste Energia Oy). Voimalaitos tuottaa höyryä ja vastapainesähköä UPM:lle sekä kaukolämpöä ja vastapainesähköä kaupungin tarpeisiin. Vapaana olevaa kattilakapasiteettia käytetään tarvittaessa lauhdesähkön tuottamiseen. UPM lopetti Kajaanissa oman voimalaitostoimintansa vuoden 1999 lopussa. Samassa yhteydessä Kainuun Voima Oy rakensi öljykäyttöisen vara- ja huippukattilan, syöttöveden valmistuslaitoksen ja lämpöakut. Lämpövoimalaitoksen automaatio uusittiin tulevien vuosien vaatimuksia vastaavaksi vuonna 2010.

Kajaaninjoki

Kajaaninjoen vesivoimaa on muunnettu sähköenergiaksi vuodesta 1917 alkaen, jolloin Ämmäkoskeen rakennettiin kaksi vesiturbiinia tuottamaan sähkövoimaa paikkakunnan teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 1941 laitosta täydennettiin yhdellä vesiturbiinilla.

Koivukosken ja Ämmäkosken voimalaitoksissa on yhteensä viisi vesiturbiinia, joista kaksi uusintakin ovat ylittäneet 60 vuoden iän. Voimalaitosten mitoitusvirtaama oli alun pitäen 90 m3/s eli kovin alhainen joen keskimääräiseen virtaamaan nähden, joka oli 91 m3/s vuosina 1961-90.

Kajaaninjoen vesivoiman käyttöoikeus jakaantui tasan Kajaanin kaupungin ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n (nykyisin UPM) kesken. Kaupungin ja yhtiön edustajat alkoivat 1980-luvun jälkipuoliskolla pohtia, kuinka Kajaaninjoen täydennysrakentaminen ja sen vesivoiman käyttö voitaisiin yhteistyössä järjestää. Tarpeelliset suunnittelu- ja selvitystehtävät teki osapuolien tasan omistama ja hallinnoima Kainuun Voima Oy. Se myös toteutti täydennysrakentamisen eli Koivukoski III:n.

Koko Kajaaninjoen vesivoiman käyttöoikeus siirtyi Kainuun Voima Oy:lle sadan vuoden ajaksi vuonna 1995. Kainuun Voima Oy osti Kajaaninjoen vanhat vesivoimalaitokset ja vastasi Koivukoski III:n valmistumisen jälkeen Kajaaninjoen vesivoiman tuotannosta ja vesivoimalaitosten hoidosta.

Kajaaninjoen maisema- ja käyttöarvojen säilyttäminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Siksi Koivukoski III:n toteuttamisvaihtoehdoksi valittiin ratkaisu, missä voimalaitoskoneisto rakennettiin Petäisenniskan teollisuusalueelle ja sen poistovesi johdetaan noin kolme kilometriä pitkää tunnelia myöten kaupungin alitse Ämmäkosken alapuolelle.

Koivukoski III:n parhaan hyötysuhteen tehoksi valittiin 20 MW, mikä vastaa 165 m3/s virtaamaa; laitoksen suurin teho on 25 MW, jolloin virtaama 207 m3/s.

Kajaaninjoesta saatava sähköteho on 35 MW. Koivukoski III:n valmistumisen jälkeen ohijuoksutukset loppuivat, virtaushäviöt pienenivät ja tuotannon hyötysuhde parani. Energian tuotanto voidaan ohjata ajallisesti pääosin arkivuorokausien huippukuormituksien mukaisesti.

Kainuun Voima Oy on peruskorjannut Ämmäkosken ja vanhan Koivukosken laitoksilla yhden koneikon kummassakin uutta vastaavaksi vuonna 2010.